Suomi-Syyria Ystävyysseura aloitti vuonna 2020 diasporatyön. Työn tavoitteena on saada Suomen ja Euroopan syyrialaisen diasporan ääni kuuluville, jotta heidän näkemyksiään voitaisiin hyödyntää ulkopolitiikassa, ja mahdollisesti myös Syyrian jälleenrakennuksessa. Ensimmäinen diasporaseminaari järjestettiin 18.3.2021, ja etätilaisuudessa oli mukana Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa asuvia syyrialaisia, sekä diasporaan ja Syyrian tilanteeseen erikoistuneita tutkijoita. Seminaarin tavoitteena oli yhteyksien luominen diasporasta kiinnostuneiden tahojen välillä.
Toinen seminaari käsitteli Syyrian diasporaa Suomessa. Suomi-Syyria Ystävyysseuran hallituksen puheenjohtaja Sirkku Kivistö avasi tilaisuuden pohtimalla syyrialaisten lasten asemaa diasporassa, kahden kulttuurin ja kielen välissä. Kivistö kiitti Suomi-Syyria Ystävyysseuran lapset huomioon ottavaa työtä. Seuran toiminnanjohtaja Mania Alkhatib toivoi puheenvuorossaan, että diasporatyö olisi osa ulkoministeriön Syyrian maastrategiaa. Kokouksessa olivat mukana Suomen ulkoministeriön Lähi-idän yksikön Syyriaan erikoistuneet virkamiehet Petra Paasilinna ja Karim Ben Aissa Baccouche. Paasilinna kertoi Suomen politiikasta Syyrian konfliktissa ja korosti, että huolimatta ulkoministeriön tahdosta seurata kansalaisjärjestökentän työtä, diasporatyö ei kuulu ulkoministeriön vastuualueisiin. Suomen Arabialainen Kulttuuri ry:n perustaja Khaled Al Naimi kommentoi tähän, että Suomen tulisi tukea kaikkia hankkeita, joiden tavoitteena on EU:ssa asuvien syyrialaisten järjestäytyminen, erityisesti kansalaisjärjestökentällä. Pitkällä aikavälillä heidän on mahdollista muuttaa kuvaa totalitäärisestä Syyriasta. Lisäksi hän vetosi, että Suomen on vaadittava EU:n painostavan Venäjää noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia ja erityisesti päätöslauselmaa 2254, jotta Syyriaan voitaisiin perustaa siirtymäajan hallinto.