Perheenyhdistämishakemukset ovat askarruttaneet yhä useampia maahanmuuttajien asiakaspalvelupisteillä asioivia eri puolilla Suomea. 29.2. järjestämässämme keskustelutilaisuudessa pyrimme löytämään vastauksia ja ratkaisuja yleisimpiin ongelmiin perheenyhdistämiseen liittyen.

Torstaina 29.2. järjestimme SSYS:n tiloissa Espoossa keskustelutilaisuuden, jossa Maahanmuuttoviraston asiantuntijat Riikka Niemelä ja Jasmin Dost olivat keskustelemassa perheenyhdistämisestä ja jakamassa ajantasaista tietoa aiheesta.

Kutsuimme keskusteluun mukaan myös neuvontapalveluitamme käyttävät asiakkaat, jotta nämä saisivat ohjeita perheenyhdistämiseen liittyvän asioinnin helpottamiseksi, ja ratkaisuja haasteellisiin tilanteisiin. Asiantuntijat antoivat neuvoja hakemusten täyttämiseen, liitteiden kasaamiseen ja yleisesti perheenyhdistämisprosessiin liittyen, sekä vastasivat tilaisuuteen osallistuneiden kysymyksiin. Tilaisuudessa käytiin paljon hyödyllistä keskustelua aiheeseen liittyen.

Osallistujien kommenteista kävi ilmi, että perheenyhdistämishakemuksista monet ovat sellaisia, joihin ei kuulu esim. rekisteröityä avioliittoa tai alaikäisiä lapsia, vaan muita omaisia. Näissä tilanteissa sukulaisuuden todistaminen ei aina ole helppoa. Maahanmuuttovirasto ohjeistaa, että oikea hakemus määräytyy sillä perusteella, kuka on Suomessa oleva perheenjäsen. Tarvittavat liitteet riippuvat siitä, mikä perhesuhde on, ja millä luvalla perheenkokoaja on Suomessa. Muun omaisen oleskelulupaa voi hakea, jos perheenkokoaja asuu Suomessa ja on Suomen kansalainen, tai saanut kansainvälistä suojelua.

Osallistujien mukaan perheenyhdistämistä hakevien henkilöiden tunnistautumisessa on ollut haasteita puutteellisten tai vanhentuneiden asiakirjojen vuoksi. Maahanmuuttoviraston edustajat korostavat, että perheside todistetaan laillistetulla asiakirjalla (esimerkiksi avioliittotodistuksella, syntymätodistuksella tai huoltajuustodistuksella). Jos asiakirjoja ei ole mahdollista saada, tai lisäselvitystä tarvitaan, voidaan perhesidettä selvittää järjestämällä haastattelu ja/tai DNA-tutkimus.

Keskusteluissa tuli esiin lukuisia tapauksia, joissa perheenyhdistämistä hakeneilla perheenjäsenillä on ollut vaikeuksia päästä haastatteluun lähimpään suurlähetystöön ilman oleskelulupaa maahan, jossa suurlähetystö sijaitsee. Osallistujat toivoivat tämänkaltaisiin haasteisiin ratkaisuja – miten prosessia voitaisiin helpottaa erityisesti konfliktialueilta paenneille ihmisille?Maahanmuuttoviraston mukaan hakijalla on oltava voimassaoleva passi tai muu matkustusasiakirja, ja hänen on oleskeltava laillisesti siinä valtiossa, jossa laittaa oleskelulupahakemuksen vireille. Maahanmuuttovirasto ei voi vaikuttaa siihen, missä edustustossa oleskeluluvan hakijan on asioitava. Asiointipaikasta saa lisätietoja ulkoministeriön ja Suomen edustustojen verkkosivuilta – esimerkiksi ja Syyrian ja Irakin kansalaiset saavat tietoa Suomen Ankaran-suurlähetystön sivuilta.

Tilaisuudessa pohdittiin myös, kenen päävastuulla on Suomessa olevan perheenkokoajan asiointipalvelu. Asioinnissa auttavat usein niin maahanmuuttoviranomaiset, sosiaaliviranomaiset kuin kansalaisjärjestötkin. Kaikilla ei välttämättä ole tarpeeksi resursseja tai asiantuntemusta täyttää hakemuksia oikein. Perheenyhdistämishakemukset ovat hyvin vastuullisia – itse perheenkokoajan voi olla haasteellista täyttää lomakkeita, sillä viranomaiskieli on vaikeaa ja monimutkaista. Maahanmuuttovirasto muistuttaa, että heihin voi olla yhteydessä asioissa, jotka liittyvät oleskelulupiin ja kansalaisuuteen sekä muihin Maahanmuuttoviraston lupa-asioihin, ajanvaraukseen ja verkkoasiointiin. 

Kiitämme lämpimästi kaikkia osallistuneita hedelmällisestä keskustelusta! Kehotamme Maahanmuuttovirastoa jakamaan yhä enemmän perheenyhdistämiseen liittyvää asiantuntemusta yhteistyökumppaneidensa kesken. Erityisen tärkeää olisi, että asiakkaat olisivat ensisijaisesti yhteydessä Maahanmuuttovirastoon saadakseen ajantasaisia ohjeita perheenyhdistämisprosessista.

Ajantasaista tietoa oleskeluluvista saa Maahanmuuttoviraston nettisivuilta migri.fi ja viraston asiakaspalvelunumeroista. Palvelunumeroissa ei voi saada arviota siitä, saako oleskeluluvan tai kansalaisuuden, tai mikä on luvan kesto.