Vieraskieliset järjestöt ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana vaikuttaviksi ja merkityksellisiksi toimijoiksi kotoutumisen kentällä. Pakolaisaalto v. 2015 oli se tekijä, jonka ansiosta vieraskielisten omat järjestöt aktivoituivat ja niiden toiminta muuttui ammattimaisemmaksi, samaan suuntaan viranomaisten kanssa toimivaksi.  

Espoossa kotipaikkaansa pitävä, kaikkia Suomessa asuvia arabiankielisiä palveleva Suomi-Syyria ystävyysseura toimii aktiivisesti tukien arabiankielisten kotoutumista uuteen kotimaahan, toimien kiinteässä yhteistyössä kaupunkien ja muiden viranomaisten kanssa. Maahanmuuttajien omilla organisaatioilla on arvokasta kielellistä ja kulttuurista osaamista, joka tulee saada palveluntuottajien käyttöön, jotta palvelut osataan suunnitella oikein ja ne tavoittavat oikean kohderyhmänsä. Omien yhteisöjen etuna on kohderyhmän tavoittaminen, mikä usein on kantasuomaisilla toimijoilla kaikkein vaikeimmin toteutettava asia.  

Suomi-Syyria ystävyysseura tarjoaa koko ajan kasvavalle arabiankielisten ryhmälle matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelua, etänä toteutettua läksyapua yhdessä Suomen Punaisen ristin paikallistoimijan kanssa, infotilaisuuksia vanhemmuudesta, koulunkäynnistä, työllistymiskysymyksistä ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä, nämä kaikki yhdessä viranomaisten kanssa. Seura tarjoaa myös kurssi- ja kerhotoimintaa lapsille ja naisille sekä teemallisia tilaisuuksia koko perheelle. Oleellista on, että kaikki seuran toiminta tapahtuu lakien ja säädösten mukaan ja tukee arabiankielisen väestön kotoutumista ja oman paikan löytämistä suomalaisessa yhteiskunnassa.  

Vieraskielisten omat yhteisöt luovat turvaverkkoja uusille tulijoille ja tarjoavat vertaistukea silloin, kun navigointi viranomaisviidakossa tuntuu mahdottomalta vieraalla kielellä. Vertaistuella on iso merkitys mielenterveyden tukemisessa, usein kaoottisista lähtökohdista tulevien henkilöiden kohdalla. Ei voi myöskään unohtaa spesifiä asiantuntemusta juuri omaa kohderyhmää koskevissa teemoissa, kuten esim. kunniaväkivalta tai perheenyhdistämisprosessit.  

Maahanmuuttajien omat organisaatiot tuntevat kohderyhmänsä ja tietävät, millä keinoin viestintä saadaan perille. Viestinnän perillemenolla turvataan yhteiskuntarauhaa ja estetään lähtömaiden konfliktien heijastuminen Suomeen. Viestinnällinen yhteistyö onkin sellaista, jota toivoisi hyödynnettävän huomattavasti nykyistä enemmän vieraskielisten tavoittamisessa.  

Kokonaisuutena vieraskielisten omat järjestöt toimivat tehokkaana osana kotoutumisprosessia ja tarjoavat viranomaisille runsaasti sellaista tietoa, jota ei muutoin voisi saada. On kuitenkin järjestöjen kunnia-asia pitää huolta lainmukaisesta ja yhteiskuntaa tukevasta toiminnasta, edistäen vieraskielisten osallisuutta ja estäen rinnakkaisyhteiskuntien syntyminen.  

Vieraskielisten toimijoiden omien organisaatioiden resurssien turvaaminen on tärkeää ja merkityksellistä, jotta hyvin toimivaa yhteistyötä voidaan jatkaa, koko yhteiskunnan hyväksi. Vain pitämällä huolta ihan jokaisesta edesautetaan uusien suomalaisten oman paikan löytämistä, taataan riittävä työvoima suomalaisille työmarkkinoille ja tuetaan samalla meidän kaikkien yhteistä hyvinvointia.