kielitaito

Suomi-Syyria Ystävyysseura järjesti yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa keskustelutilaisuuden teemalla “Suomen kansalaisuus ja kielitaito” EU-salissa, keskiviikkona 8.6.2022. Tilaisuuden tarkoituksena oli nostaa keskusteluun kansalaisuuteen vaadittavaa kieliosaamista ja sitä, millä eri tavoin vaadittava osaaminen on mahdollista osoittaa. Toisaalta tavoitteena oli pohtia sitä, miten estettäisiin tarvittavien “kielipisteiden” hakeminen sellaisen koulutuksen kautta, jota ei ole tarkoitus lainkaan hyödyntää. Tilaisuudessa esitettiin Sisäministeriön laatima diaesitys lakipohjasta kansalaisuuden hakemiseksi ja hakemuksen liitteeksi vaadittavasta kieliosaamisesta. Jyväskylän yliopiston tutkija Sari Ahola avasi yleisen kielitestin (YKI-testi) laatimis- ja arvosteluperiaatteita sekä kertoi testiin osallistuvien määristä ja hyväksyttävistä suorituksista. Teijo Koljonen Opetushallituksesta avasi aikuisten perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen rakennetta ja opiskelijaksi ottamisen kriteerejä. Päivän lopuksi eri oppilaitosten sekä TE-toimiston ja Opetushallituksen edustajat pohtivat paneelissa oppilaaksi ottamisen kriteerejä oppilaitoksissa sekä sitä, miten voitaisiin edistää kielen oppimista ilman turhauttavaa pitkää opiskelujaksoa vain tarvittavien opintopisteiden keräämiseksi. Haluamme nostaa esiin seuraavia seikkoja, joihin toivottavasti kiinnitetään huomiota jatkossa: Hyvin moni maahanmuuttaja ohjataan tai ohjautuu sellaiseen ammatilliseen koulutukseen, joka ei vastaa hänen osaamistaan ja jota hänellä ei ole tarkoituskaan missään vaiheessa harjoittaa. Koulutuksen motiivina on vain ja yksinomaan 180 opintopisteen kerääminen kansalaisuushakemusta varten. Ammatilliseen koulutukseen otetaan opiskelijaksi hyvin huonolla/olemattomalla kilitaidolla varustettuja opiskelijoita, joiden kykyä selviytyä opinnoista on syytä epäillä. Oppilaitoksista myös valmistuu ammattiin hyvin heikolla kielitaidolla varustettuja henkilöitä, joiden ei voida olettaa työllistyvän. Yleistä kielitutkintoa (YKI) pelätään ja sen vaikeudesta kiertää runsaasti huhuja eri maahanmuuttajaryhmien keskuudessa. Pelon vuoksi testiä yritetään välttää kyseenalaisin, edellä mainituin keinoin, tai sitten testissä käydään 10-20 kertaa “harjoittelemassa”, toiveena oppia kysytyt asiat ulkoa. Asian ratkaisemiseksi esitämme YKI-testiin valmentavien kurssien käyttöönottoa osana työvoimapoliittista koulutusta(?). Maahanmuuttajia te-toimistoissa ohjaavien henkilöiden ohjausta tulisi tehostaa, jotta kukin henkilö ohjattaisiin omia mieltymyksiä ja taipumuksia vastaavaan koulutukseen ja koulutuspaikkojen täyttämistä kielipisteiden keräämiseksi vältettäisiin. Näin säästetään yhteiskunnan varoja “turhien” koulutusjaksojen kustantamiseksi ja toisaalta, koulutuspaikat saadaan ohjattua oikeille, tosissaan alalle pyrkiville henkilöille. Etukäteiskysymyksissä nousi esille myös mahdollisuus hakea kansalaisuutta työskentelyyn perustuen, ilman kieliosaamisen näyttämistä. Tästä teemasta ei tilaisuudessa ehditty keskustella, mutta asia on hyvä huomioida jatkossa. Tilaisuudessa oli paikan päällä reilut 30 henkeä, lisäksi suoraa striimausta Suomi-Syyyria ystävyysseuran Facebookissa seurasi jopa 4500 ihmistä. Suuri seuraajien määrä osoittaa sen, että tilaisuus tuli todella tarpeeseen ja keskustelua aiheesta on tarpeen jatkaa.